Sivu 14 |
JONNA HEINILUOMA Pidä varasi mies! Naisesi voi kosia P erjantaina se on täällä taas karkauspäivä. Päivä, jonka Julius Caesar päätti lisätä kalenteriin helmikuun 24. päivän paikkeille, jotta maailmankaikkeuden ajankulku pysyisi mukana roomalaisten tahdissa. Nykyään helmikuun loppuun liki pitäen joka neljäs vuosi lisättävä 29. päivä on vanhan kansan mukaan päivä, jolloin kaikki on mullin mallin. Siispä naisenkin on lupa kosaista miestä. Kieltävästi vastaava mies on velvollinen lahjoittamaan kosijalleen hamekankaan. Hamekangas vai sormus? Kas siinä pulma. Filigraanisormus edustaa 1700-luvun varakkaan vallasväen tyyliä. Kalevala Koru/Timanttiset. Kosmopoliitti maailmanmatkaaja ilahtuu aasialaisvaikutteisesta Saikapuuvillasta. Kankaan painatusten kulta ei toki täysin korvaa kultasormusta. Amerikkalaistyyppinen, valtava 0.70 W/SI -timantti kertoo onnistuneesta kosinnasta kaikille. Suomen Kultapörssi. Romanttinen rakastajatar saattaa lauhtua saatuaan yhdistelmän hillityn vihreää Charlotta-taftia ja kesätuulen henkäyksen keveää silkkisifonkia. Romanttinen safiiripisara timanteilla. Safiirin sanotaan kannustavan tavoitteisiin ja vahvistavan uskollisuutta. Timanttiset. Virkanaiselle varma valinta on tyylikäs tummansinipohjainen Chaneltyyppinen Sandra-puuvilla. Tyttömäinen toiveajattelija torjutaan pehmeästi aniliininpunaisella Luxury-silkillä ja kesäisen kukikkaalla puuvillakankaalla. Modernin morsmaikun suosikki on valkokultainen kihlasormus, jossa säihkyy yksitoista 0,02 ct:n timanttia. Tillander/Timanttiset. Räväkkä kosija leppyy kevään vihreällä Lux-dupionsilkillä ja trendikkäällä Stefan Lindforsin Salainen Puutarha -sarjan Ihastus-polyesterivoileella. Hamekankaat: Ideaparkin Eurokankangas. Punaiset rubiinit symboloivat intohimoa. Niiden uskotaan myös karkottavan eripuraisuutta ja surua. Kohinoor/Suomen Kultapörssi.
Page 1
Page 2
Page 3
Page 4
Page 5
Page 6
Page 7
Page 8
Page 9
Page 10
Page 11
Page 12
Page 13
Page 14
Page 15
Page 16
Page 17
Page 18
Page 19
Page 20
Page 21
Page 22
Page 23
Page 24
|
|
|
Miksi näet tämän sivun?
Selaimesi Flash Player on liian vanha tai Javascript ei ole päällä, joten näet julkaisun tekstiversion.
Lukeaksesi julkaisun Digipaper-muodossa asenna/päivitä Flash Player tästä tai laita Javascript päälle.
|
 |
Digipaper-julkaisun lukeminen edellyttää vähintään
Flash Player versiota 7.
Jos selaimeesi ei ole asennettu ajantasaista Flash Playeriä, voit asentaa tai päivittää sen tästä. |
|